Lyhyt opastus sukututkimuksen aloittamiseen. Videossa käsitellään perusasiat sukututkimuksen aloittamisessa ja käydään läpi tärkeimpiä lähteitä, joista perustietoja löytyy. Videossa mainitut linkit ovat; http://digi.narc.fi/digi/ http://suku.genealogia.fi/index.php http://www.genealogia.fi

Miten hyödynnät HisKin "Lisätietoja seurakunnasta" -toimintoa http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

HisKin käytön perusteita aloittelijalle - vinkkejä kokeneemmalle käyttäjälle

Kansallisarkisto uudisti Astia -palveluaan 12.9.2022. Tässä videossa on tavoiteltu saavutettavuusdirektiiviä.

Lyhyt kertaus kirkonkirjojen käytöstä sukututkimuksessa

Ammattisukututkija Terho Asikainen antaa kolme vinkkiä, joiden avulla voi päästä sukututkimuksessa eteenpäin. Lue lisää: https://www.asikainengenealogy.fi/

Opi kirjoittamaan 1700-luvulla Suomessa ja Ruotsissa käytettyä saksalaista käsialaa. Videossa käydään läpi aakkosten pienet kirjaimet. www.asikainengenealogy.fi

Tallenne Facebook livelähetyksestä 24.3.2021

Nettikurssejani ja muuta mukavaa löydät täältä: https://holvi.com/shop/JUHANSUKU/

Pieni opastus uuden Katihan eli Karjala tietokantahaun käyttämiseen.

Täältä ne sukutarinat löytyvät! Tuomiokirjoissa on välillä hyvin suorasukaistakin tekstiä esivanhemmistamme. Lähes kaikki esisukulaisemme olivat käräjillä – eivät välttämättä syytettyinä, mutta esimerkiksi todistajina, lautamiehinä tai vaikka pantin antajina. Videolla sukututkija Juha Vuorela näyttää ilmoitusasioiden pöytäkirjoista, kuinka Maria Pettinen haki aviomiestänsä holhouksen alaiseksi 1860-luvulla. Lisäksi Vuorela opastaa, kuinka hakutulosten määrään voi vaikuttaa hakutermeillä tai virhetoleranssia muuttamalla. Tuomiokirjahaku verkossa: https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/ Video on toinen osa sarjassa, jossa Juha Vuorela opettaa meille Tuomiokirjahaun käyttöä osana sukututkimusta. Vuorela toimii Suomen Sukututkimusseuran palveluvastaavana. 0:00 Tuomiokirjahaku-palvelun esittely 1:33 Haun tekeminen palvelussa 2:46 Hakutuloksen tarkastelu 6:19 Hakutuloksen tallentaminen ja tiedot lähdeviitettä varten 8:20 Hakutermit ja virhetoleranssi Tuomiokirjamateriaali koostuu maaseudulla toimineiden kihlakunnanoikeuksien ja kaupungeissa toimineiden raastuvanoikeuksien pöytäkirjoista. 1800-luvulla tuomiokirjat jaettiin kahteen sarjaan, ilmoitusasioihin ja varsinaisasioihin. Ilmoitusasioiden pöytäkirjoissa käsitellään lainhuutoja, kiinnityksiä, holhousasioita ja avioehtoja. Varsinaisasioiden pöytäkirjoissa ovat puolestaan riita- ja rikosasiat. Verkkopalvelussa pöytäkirjoja voi selata ja niihin on mahdollista tehdä sanahakuja, sillä aineistot on luettu koneellisesti Kansallisarkiston kehittämällä, tekoälyä hyödyntävällä käsialamallilla. Pääosa Tuomiokirjahaussa tällä hetkellä olevasta materiaalista on vuosilta 1809–1870 ja kieleltään ruotsia. Käsikirjoitus: Juha Vuorela (Suomen Sukututkimusseura) Tuottajat: Jan-Erik Engren & Teemu Perhiö (Kansallisarkisto) Kuvaus ja editointi: Kare Salonvaara (Kansallisarkisto)

On Tuomiokirjahaun syventävien opintojen vuoro. Tarinoita pöytäkirjoissa on tuhansittain, mutta ne pitää osata etsiä. Videolla sukututkija Juha Vuorela näyttää, kuinka rajausta, hakutermejä sekä tuomiokunnittain ja raastuvanoikeuksittain jaottelua voi käyttää hyödyksi tiedon haussa. Tuomiokirjahaku verkossa: tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi 0:10 Esittely 1:18 Tietyn kylän asioiden selvitys 4:18 Raastuvanoikeudet ja tuomiokunnat 6:33 Löydä hakutermi 8:26 Haun rajaus Video on kolmas ja viimeinen osa sarjassa, jossa Juha Vuorela opettaa meille Tuomiokirjahaun käyttöä osana sukututkimusta. Vuorela toimii Suomen Sukututkimusseuran palveluvastaavana. Tuomiokirjamateriaali koostuu maaseudulla toimineiden kihlakunnanoikeuksien ja kaupungeissa toimineiden raastuvanoikeuksien pöytäkirjoista. 1800-luvulla tuomiokirjat jaettiin kahteen sarjaan, ilmoitusasioihin ja varsinaisasioihin. Ilmoitusasioiden pöytäkirjoissa käsitellään lainhuutoja, kiinnityksiä, holhousasioita ja avioehtoja. Varsinaisasioiden pöytäkirjoissa ovat puolestaan riita- ja rikosasiat. Verkkopalvelussa pöytäkirjoja voi selata ja niihin on mahdollista tehdä sanahakuja, sillä aineistot on luettu koneellisesti Kansallisarkiston kehittämällä, tekoälyä hyödyntävällä käsialamallilla. Pääosa Tuomiokirjahaussa tällä hetkellä olevasta materiaalista on vuosilta 1809–1870 ja kieleltään ruotsia. Käsikirjoitus: Juha Vuorela (Suomen Sukututkimusseura) Tuottajat: Jan-Erik Engren & Teemu Perhiö (Kansallisarkisto) Kuvaus ja editointi: Kare Salonvaara (Kansallisarkisto)